Tekstit

Kuntavaalien jälkeen

Kuva
Toivo, yllätys, hämmennys, ilo, paniikki, nöyryys, hämmennys, kiitollisuus. Sunnuntai-illan jälkeen tuntemukset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Lahtelaiset äänestivät, ja tulin valituksi uuteen kaupunginvaltuustoon. Viisi päivää vaalitulosta sulateltuani pystyn jo ehkä esittämään jonkinlaisen pohdinnan aiheesta.  259 ääntä on hurja tulos 5 vuotta Lahdessa asuneelle pienen budjetin kampanjan tehneelle ruuhkavuosia elävälle äidille, joka ei lähiön vanhempainyhdistystä lukuun ottamatta erityisemmin ole paikkakunnalla verkostoitunut, eikä ollut politiikassa mukana. Olen vilpittömän kiitollinen jokaisesta äänestä. Valtava luottamuksen osoitus. Erityisen kiitollinen, liikuttunutkin, olen pienen, mutta tehokkaan tukitiimini avusta kampanjoinnissa! Yksi parhaita henkilökohtaisia vaalivoittoja onkin nämä ihmissuhteet. Teen parhaani ollakseni luottamuksen arvoinen.  Olen myös kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta. Kymmenet ihmiset ovat lähestyneet viestein antaakseen pal...

Ilmainen varhaiskasvatus ja realiteetit

Olen saanut lukuisia yhteydenottoja ympäri Suomen koskien ilmaista varhaiskasvatusta. ESS uutisoi vaalikonetuloksista aiheeseen liittyen eilen - suurin osa kuntavaaliehdokkaista Lahdessa kannattaa ilmaista varhaiskasvatusta.  Hämmennys kuvaa sanana eniten kyselijöiden ja myös omia tuntemuksiani.  Mainittakoon, että yhtä lukuunottamatta yhteydenottajat ovat vanhempia, joilla on päiväkoti-ikäisiä lapsia.  Esimerkiksi Lahdessa on ensinnäkin päiväkotipaikkapula. Edes lastensuojelun asiakkaille ei tahdo löytyä paikkoja *objektiivisen* tarpeen kohdatessa perhettä. Subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin syksyllä 2016 säästösyistä. Asun itse alueella, jossa päivähoitopaikoista on niin huutava pula, että emme saaneet kumpaakaan lastamme lähipäiväkotiin kun minun piti palata vanhempainvapaalta työhön, lapset olivat sijoitettuna eri päiväkoteihin. Lisäksi 3-5-vuotiaiden osuus varhaiskasvatuksessa on kaupungissamme alle 70% kun tavoitteeksi on asetettu 95%. Josta...

Lapset - nuo kuntabudjetin miinukset

Kuva
P erheemme törmäsi omakohtaisesti päivähoitopaikkapulaan jo toista kertaa viime vuonna, kun minun olisi pitänyt palata äitiyslomalta töihin. Samaa olen kuullut muistakin perheistä. Viime vuonna Lahti päätti rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta lain asettamaan minimiin eli 20 tuntia viikossa. Asiaan liittyi värikkäitä käänteitä . Sen lisäksi lähes kaikissa kaupungin päiväkodeissa myös henkilöstömitoitus (eli lapsimäärä/aikuinen) on lain asettama minimi ja säästösyistä päiväkodeissa ja kouluissa on sijaiskielto. Mainoslause "Lahti - lasten kaupunki" ei tunnu ihan todelliselta . Kaiken kaikkiaan keskustelu pyörii vain rahassa. Otetaan sitten reipas talousnäkökulma. Mitä muuta lapset ovat koskaan aiheuttaneet kuin kustannuksia? Eiväthän he “tuo pöytään” mitään! Onko johtopäätös siis, että lapset ovat vain iso miinus budjetissa? Ei. Avaan hieman omaa ajatuskulkuani. Syntyvyys Suomessa on yhtä alhaisella tasolla kuin nälkävuosina. Talousnäkökulmasta tämä on erityisen ...

Sote ja kuntavaalit - mitä väliä?

Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus 6.2.2017 tiivisti hyvin tulevien kuntavaalien yhteyttä sote-kenttään otsikolla "Ainakin vielä yhdet sote-kuntavaalit". Uusi sote astunee voimaan vuonna 2019. Siihen astikin on jotenkin sote -palvelut järjestettävä. Tässä siirtymävaiheessa kunnat ovat edelleen vastuussa palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.  On hyvä huomioida, ettei sotesta anneta kunnille mitään yksityiskohtaista käytännön mallia. Sote-lakiluonnos on käytännön arjen kannalta hyvin yleisluontoinen ja jättää paljon päätöksiä ja mahdollisuuksia kunnille sekä maakunnille. Ministeri Rehula sanoi infotilaisuudessa syyspuolella, että tämän tarkempia ohjeita on kuntapäättäjien ja virkamiesten turha odottaa. Jokaisen kunnan ja maakunnan täytyy siis itse järjestää omat sote-ratkaisunsa. Kun tämä on tosiasia, niin kysymys kuuluukin, ketkä tämän tekevät? Kuntalaisten - siis sinun ja minun - hyvinvointi ja terveyden edistäminen jäävät tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Terv...

Sotesta 5: Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Sairauksia voidaan ennaltaehkäistä monella tavalla. Parasta ja halvinta toimintaa olisi, jos pidettäisiin ihmiset kokonaan poissa terveydenhuollon piiristä. Terveydenhuollollakin on - tai pitäisi olla - merkittävä rooli ihmisten sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tällöin puhutaan ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta . Kansalaiselle tunnetuin osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa on neuvolajärjestelmä . Nimenomaan kaikki lapset seulovalla neuvolalla oli ja on edelleen ratkaiseva rooli lasten ja perheiden terveyden edistämisessä ja sairauksien varhaisessa seulomisessa. Huolestuttavaa on, että säästötalkoot ovat jo pitkään supistaneet neuvoloidenkin toimintaa. Koska sairaanhoitotoiminta syö leijonanosan budjetista, ei neuvolatoimintaan ole monessakaan kunnassa liiennyt sen ansaitsemaa arvostusta. Monista neuvoloista puuttuu esim lääkäreitä ja psykologeja, lisäksi neuvolatarkastuksia on jatkuvasti vähennetty. Muita ennaltaehkäisevän terveydenhuollon esimerkkejä ovat rokotusohjelma, tiet...

Sotesta 4: Henkilöstöstä

Paikallinen soteuudistus on tänään johtanut Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymän starttiin. Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti aiheesta 29.12.2016. Näkökulma on tärkeä: henkilöstöä pelottaa. Sote-henkilöstön hyvinvointi on ollut henkilökohtainen mielenkiinnon kohteeni jo pidempään, yhä vahvemmin työterveyslääkärintyöni kautta. Työssäni kohtaan paljon ”hoivaajia” – lempinimi, jota tässä käytän kun tarkoitan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kirjoitus koskee yleistäen julkista sektoria. Valitettavan usein hoivaaja on kyynelsilmin. Terveydenhuollon organisaatioissa on piirteitä, jotka eivät ulkopuoliselle avaudu. Haluan tuoda esiin muutamia epäkohtia, jotka vaikuttavat olennaisesti työn tekemiseen ja henkilöstön hyvinvointiin. Nämä asiat näkyvät erilaisissa muodoissa tavalliselle ihmiselle kun astuu sisään järjestelmään potilaan roolissa.  1.      Organisaatiorakenne on sellainen, että itse työyhteisön sisällä ei ole todellista mahdollisuutta asi...

Sotesta 3: Kirje perusterveydenhuoltoon

Olen yrittänyt nyt kuukauden kirjoittaa perusterveydenhuollosta. Ja tekstiä on kyllä tullut, sitä on ehkä neljän blogitekstin verran. Tiedättekö, kun jollekin läheiselle on tärkeää, tunnepitoista asiaa? On niin paljon sanottavaa, että pelottaa ettei sitä saa loogisesti sanottua. Silloin on joskus parasta kirjoittaa. Aloitan siis kevyesti kirjeellä. Rakas terveyskeskus, Siitä on jo jonkin verran aikaa, kun olemme viimeksi viettäneet aikaa yhdessä. Seuraan kyllä tiiviisti mitä Sinulle kuuluu. Osa terveyskeskuksista toimii hyvin, mutta harmillisen paljon kuulen muuta. Olen Sinusta ja kavereistasi huolissani, sillä te olette julkisen terveydenhuollon kivijalka. Muistan ensimmäiset käyntini terveyskeskuksessa opiskeluaikana hyvin. Se taisi olla rakkautta ensi silmäyksellä. Kokonaiset suvut saman lääkärin potilaina – mikä hiljaisen tiedon määrä! Sille ei Kanta-arkistossa ole paikkaa. Työhönsä sitoutuneet, hiljaisesti potilaiden parhaaksi puurtavat kollegat huolehtivat aidosti ...