Sote ja kuntavaalit - mitä väliä?
Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoitus 6.2.2017 tiivisti hyvin tulevien kuntavaalien yhteyttä sote-kenttään otsikolla "Ainakin vielä yhdet sote-kuntavaalit". Uusi sote astunee voimaan vuonna 2019. Siihen astikin on jotenkin sote -palvelut järjestettävä. Tässä siirtymävaiheessa kunnat ovat edelleen vastuussa palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.
On hyvä huomioida, ettei sotesta anneta kunnille mitään yksityiskohtaista käytännön mallia. Sote-lakiluonnos on käytännön arjen kannalta hyvin yleisluontoinen ja jättää paljon päätöksiä ja mahdollisuuksia kunnille sekä maakunnille. Ministeri Rehula sanoi infotilaisuudessa syyspuolella, että tämän tarkempia ohjeita on kuntapäättäjien ja virkamiesten turha odottaa. Jokaisen kunnan ja maakunnan täytyy siis itse järjestää omat sote-ratkaisunsa. Kun tämä on tosiasia, niin kysymys kuuluukin, ketkä tämän tekevät?
Kuntalaisten - siis sinun ja minun - hyvinvointi ja terveyden edistäminen jäävät tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Terveytemme omahoito on nimensä mukaisesti myös omalla vastuullamme. Järjestelmän tehtävä on mahdollistaa terveet valinnat ja turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö kaikille. Tämä edellyttää osaamista. Kuntien eri toimialat voivat yhdessä vaikuttaa siihen, millainen on sen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila.
Kunnat saavat tarmokkaasta ja dokumentoidusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) toiminnasta tietyin kriteerein valtiolta kannustinrahaa. Ensin täytyy siis järjestää palvelut mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti, “palkka” tulee jälkikäteen. HYTE-raha ei ole “korvamerkittyä”, vaan kunta voi käyttää ansaitsemansa rahat edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin - tai sitten johonkin aivan muuhun. Kuntapäättäjien ymmärryksellä on tässäkin merkitystä. THL julkaisi tänään kirjoituksen tulevasta HYTEstä, lasten ja nuorten peruspalveluiden näkökulmasta. Aiempi blogikirjoitukseni lastenkasvatuksesta kulueränä täällä.
Kuntapäättäjiin valikoituu toivottavasti tulevissa vaaleissa sellainen joukko, jolla on tarpeeksi kokonaisvaltainen käsitys siitä, että sosiaali- ja terveystoimen tehtävä ei ole vain “hoitaa” jo sairastuneita. Sote käsittää sekä sairauksien ennaltaehkäisyn, tarvittavan hoidon sekä hoidon jälkeisen sekundäärisen ennaltaehkäisyn. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ihminen saa sairauden hoidon ohella sellaisen omahoidon ohjauksen, ettei hänen tarvitse palata vaivan vuoksi uudelleen sote-organisaatioon.
Vain onnistuneilla palvelurakenteilla ihmisten arki saadaan sujuvaksi murroksen keskellä. Hyvinvoivat kuntalaiset muodostavat myös hyvinvoivan kunnan ja maakunnan - talous ja inhimillinen hyvä kulkevat tässä käsi kädessä.
Kenelle Sinä annat valtakirjan päättää yllä mainituista asioista kotikunnassasi?
On hyvä huomioida, ettei sotesta anneta kunnille mitään yksityiskohtaista käytännön mallia. Sote-lakiluonnos on käytännön arjen kannalta hyvin yleisluontoinen ja jättää paljon päätöksiä ja mahdollisuuksia kunnille sekä maakunnille. Ministeri Rehula sanoi infotilaisuudessa syyspuolella, että tämän tarkempia ohjeita on kuntapäättäjien ja virkamiesten turha odottaa. Jokaisen kunnan ja maakunnan täytyy siis itse järjestää omat sote-ratkaisunsa. Kun tämä on tosiasia, niin kysymys kuuluukin, ketkä tämän tekevät?
Kuntalaisten - siis sinun ja minun - hyvinvointi ja terveyden edistäminen jäävät tulevaisuudessakin kuntien vastuulle. Terveytemme omahoito on nimensä mukaisesti myös omalla vastuullamme. Järjestelmän tehtävä on mahdollistaa terveet valinnat ja turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö kaikille. Tämä edellyttää osaamista. Kuntien eri toimialat voivat yhdessä vaikuttaa siihen, millainen on sen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tila.
Kunnat saavat tarmokkaasta ja dokumentoidusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) toiminnasta tietyin kriteerein valtiolta kannustinrahaa. Ensin täytyy siis järjestää palvelut mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti, “palkka” tulee jälkikäteen. HYTE-raha ei ole “korvamerkittyä”, vaan kunta voi käyttää ansaitsemansa rahat edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin - tai sitten johonkin aivan muuhun. Kuntapäättäjien ymmärryksellä on tässäkin merkitystä. THL julkaisi tänään kirjoituksen tulevasta HYTEstä, lasten ja nuorten peruspalveluiden näkökulmasta. Aiempi blogikirjoitukseni lastenkasvatuksesta kulueränä täällä.
Kuntapäättäjiin valikoituu toivottavasti tulevissa vaaleissa sellainen joukko, jolla on tarpeeksi kokonaisvaltainen käsitys siitä, että sosiaali- ja terveystoimen tehtävä ei ole vain “hoitaa” jo sairastuneita. Sote käsittää sekä sairauksien ennaltaehkäisyn, tarvittavan hoidon sekä hoidon jälkeisen sekundäärisen ennaltaehkäisyn. Jälkimmäisellä tarkoitetaan sitä, että ihminen saa sairauden hoidon ohella sellaisen omahoidon ohjauksen, ettei hänen tarvitse palata vaivan vuoksi uudelleen sote-organisaatioon.
Vain onnistuneilla palvelurakenteilla ihmisten arki saadaan sujuvaksi murroksen keskellä. Hyvinvoivat kuntalaiset muodostavat myös hyvinvoivan kunnan ja maakunnan - talous ja inhimillinen hyvä kulkevat tässä käsi kädessä.
Kenelle Sinä annat valtakirjan päättää yllä mainituista asioista kotikunnassasi?
Kommentit
Lähetä kommentti