Kuka vastaa nuorten hyvinvoinnista?
Lahden kaupungin sivistyslautakunta
on perehtynyt laajaan materiaaliin liittyen päätökseen Kannaksen ja Tiirismaan
lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä. Keskustelussa on aivan oikeutetusti
ollut suuressa roolissa opiskelijoiden hyvinvointi. On esitetty, että
yhdistymisestä seuraava noin 1300 opiskelijan lukio olisi syrjäytymisriski. Huoli
on perusteltu, sillä isoon joukkoon liittyy luonnollinen riski siitä, etteivät
kaikki tunne toisiaan.
Riippumatta lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä lasten ja nuorten hyvinvointi täytyy ottaa vakavasti. On useita konkreettisia toimia, joilla voidaan tukea hyvinvointia. Haluaisin nostaa esille opiskelijahuollon eli koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit.
Pelkän koulun koon sijaan todellinen riski lasten ja nuorten hyvinvoinnille on järjestelmän pirstaleisuus ja tiedonkulun ongelmat. Opiskelijahuollon kyky auttaa perustuu oppilaan asioiden tuntemiseen. Pirstaleisuuden ongelma ilmenee opiskelijahuollon hallinnollisissa suhteissa: Lahdessa koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat kaupungin palveluksessa, kun taas kouluterveydenhoitajat ja –lääkärit hyvinvointiyhtymällä.
Riippumatta lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä lasten ja nuorten hyvinvointi täytyy ottaa vakavasti. On useita konkreettisia toimia, joilla voidaan tukea hyvinvointia. Haluaisin nostaa esille opiskelijahuollon eli koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit.
Pelkän koulun koon sijaan todellinen riski lasten ja nuorten hyvinvoinnille on järjestelmän pirstaleisuus ja tiedonkulun ongelmat. Opiskelijahuollon kyky auttaa perustuu oppilaan asioiden tuntemiseen. Pirstaleisuuden ongelma ilmenee opiskelijahuollon hallinnollisissa suhteissa: Lahdessa koulukuraattorit ja koulupsykologit ovat kaupungin palveluksessa, kun taas kouluterveydenhoitajat ja –lääkärit hyvinvointiyhtymällä.
Paavolan
kampuksen tilaratkaisuja esiteltäessä kävi ilmi, ettei lukiokokonaisuuteen ole
tulossa kouluterveydenhoitajan tiloja, koska hyvinvointiyhtymä keskittää toimintoja Lahden
kaupunginsairaalaan. Tätä ei tule hyväksyä ilman kunnon selvitystä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen
(THL) suositus on, että yhdellä terveydenhoitajalla olisi vastuullaan 600
oppilasta. Paavolan kampuksella tulee todennäköisesti työskentelemään lähes
2000 oppilasta, joten tarve on ainakin kolmelle terveydenhoitajalle.
Mainittakoon vielä, että suhdelukua tulisi entisestään väljentää, mikäli
terveydenhoitajalla on useampi koulu vastuullaan tai jos oppilaissa on erityisen
tuen tarvitsijoita tai maahanmuuttajia.
Ei ole samantekevää, miten asia on järjestetty. Jo nyt Lahdessa todellista moniammatillista työtä estävät organisaatiorajat ja resurssipula. Laskennallisesti koko kaupungin alueelta puuttuu 3 kouluterveydenhoitajan virkaa, jotta oltaisiin lähellä THL:n suositusmitoitusta. Kaupungin perusterveydenhuollosta puuttuu noin 10 lääkäriä – tämä näkyy myös kouluilla. Eri tietojärjestelmien takia kouluterveydenhoitajilla ja -lääkäreillä ei ole pääsyä koulupsykologin teksteihin. Lisäksi turvallinen, sähköinen viestintä on mahdotonta eri ammattiryhmien välillä.
Ei ole samantekevää, miten asia on järjestetty. Jo nyt Lahdessa todellista moniammatillista työtä estävät organisaatiorajat ja resurssipula. Laskennallisesti koko kaupungin alueelta puuttuu 3 kouluterveydenhoitajan virkaa, jotta oltaisiin lähellä THL:n suositusmitoitusta. Kaupungin perusterveydenhuollosta puuttuu noin 10 lääkäriä – tämä näkyy myös kouluilla. Eri tietojärjestelmien takia kouluterveydenhoitajilla ja -lääkäreillä ei ole pääsyä koulupsykologin teksteihin. Lisäksi turvallinen, sähköinen viestintä on mahdotonta eri ammattiryhmien välillä.
Ellei sähköinen
tieto kulje, on syytä varmistaa yhteistyöfoorumi ja matalan kynnyksen
konsultaatiot edes tilaratkaisuin. Moniammatillinen työ on erityisesti
koululaisten kanssa kriittisessä asemassa, koska se on eräänlaista
salapoliisityötä ja luottamuksen rakentamista. Opettajalla on oltava
keskusteluyhteys kuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan. Oppilaan
on koettava, että hänelle on aina ”ovi auki”. Voi myös kysyä, miten mielekästä resurssipulassa
on käyttää terveydenhoitajien tai opiskelijoiden työaikaa kulkemiseen kahden
pisteen välillä. Huomionarvoista on myös, että nyt elettävästä sote-kurjuudesta odotamme palkinnoksi 20miljoonan vuotuista lisäpottia 2020 alkaen. Tästä on välttämätöntä lohkaista merkittävä osa esimerkiksi kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssiin ja jostain tulee myös aikanaan löytyä tilat näille työntekijöille.
Osallisuus on
päivän sana, ja nyt kannattaa nuorilta kysyä, miten he haluaisivat osallistua
omia asioitaan koskevaan päätöksentekoon. Vaikka kunta olisi ulkoistanut
terveydenhuollon järjestämisvastuun yhtymälle, kuntalaissa määrättyä vastuuta se ei voi ulkoistaa. On surkuhupaisaa, että 2017 tietojärjestelmät palvelevat käyttäjiensä sijaan organisaatioita.
Moniammatillinen
oppilashuolto on ennaltaehkäisevää, matalan kynnyksen apua parhaimmillaan. Palkittu
Hämeenkyrön kouluterveydenhoitaja kiteyttää: ”kouluterveydenhoitajan pitää
näkyä siellä missä nuoriso on”. Läsnäolo, yhteistyö ja tiedonkulku ovat avainasemassa tälläkin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osa-alueella.
Edit: Sosiaaali- ja terveysministeriön asetus opiskeluterveydenhuollosta täällä ja kouluterveydenhuollosta täällä.
Edit: Sosiaaali- ja terveysministeriön asetus opiskeluterveydenhuollosta täällä ja kouluterveydenhuollosta täällä.
Espoon hanke onnistui upeasti! Tästä mallia myös Päijät-Hämeeseen. https://yle.fi/uutiset/3-10142758?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
VastaaPoista