Tekstit

Kuka vastaa nuorten hyvinvoinnista?

Lahden kaupungin sivistyslautakunta on perehtynyt laajaan materiaaliin liittyen päätökseen Kannaksen ja Tiirismaan lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä . Keskustelussa on aivan oikeutetusti ollut suuressa roolissa opiskelijoiden hyvinvointi. On esitetty , että yhdistymisestä seuraava noin 1300 opiskelijan lukio olisi syrjäytymisriski. Huoli on perusteltu, sillä isoon joukkoon liittyy luonnollinen riski siitä, etteivät kaikki tunne toisiaan. Riippumatta lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä lasten ja nuorten hyvinvointi täytyy ottaa vakavasti. On useita konkreettisia toimia, joilla voidaan tukea hyvinvointia. Haluaisin nostaa esille opiskelijahuollon eli koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat ja koululääkärit. Pelkän koulun koon sijaan todellinen riski lasten ja nuorten hyvinvoinnille on järjestelmän pirstaleisuus ja tiedonkulun ongelmat. Opiskelijahuollon kyky auttaa perustuu oppilaan asioiden tuntemiseen. Pirstaleisuuden ongelma ilmenee opiskelijahuollon...

Sotesta 7: Hoidon jatkuvuus

Onko sinulla kokemus jatkuvasti vaihtuvasta lääkäristä? Turhauttaako asioiden selittäminen moneen kertaan? Duodecim –lehdessä on kollega Risto Raivion erinomainen katsaus hoidon jatkuvuuden merkitykseen terveydenhuollossa. Aihe on äärimmäisen ajankohtainen sote-uudistuksen valmistelussa sekä kuntien talousarviosuunnittelussa. Viittasin valtion tyhjenevään rahasäkkiin jo sote-kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa. Raivio kirjoittaa: ”Väestön hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen edellyttävät toimintatavan muutosta. Tuotantokeskeisestä, vajavuuksiin keskittyvästä toimintamallista on pakko siirtyä ihmiskeskeiseen toimintatapaan, joka ottaa huomioon kaikkien osapuolten voimavarat.” Kyse on siis sekä potilaiden, hoitohenkilökunnan että järjestelmän voimavaroista.  Koko sote-uudistus lähti (lähtee edelleen?) ajatuksesta, että parannetaan toimintaa ja kustannustehokkuutta mm yhdistämällä toimintoja ja purkamalla raja-aitoja (integraatio). Tämä edistäisi myös hoidon jatkuvuutta....

Sotesta 6: Reseptit ja rikollisuus

Väitän, että lähes jokainen (terveyskeskuksessa työskentelevä) lääkäri rikkoo lakia päivittäin. Kuten aina, rikoksen klassiset motiivit raha ja rakkaus ovat tässäkin pääroolissa. Rahaa ei ole lisähenkilökunnan palkkaamiseen, tietojärjestelmät eivät toimi, on kiire ja täytyy hutiloida. Rakkaus lajiin eli lääkäreiden halu auttaa potilaita pitää ongelman piilossa. Asia on vaihtelevasti tiedossa esimiehillä, joten lakia rikotaan työnantajan hyväksynnällä ja usein jopa pyynnöstä. Kuopion päivystyksen hoitajilla tuli mitta täyteen tänä kesänä ja asia nousi otsikoihin, kun hoitajat aivan oikeutetusti kieltäytyivät työjärjestelyistä, jotka vaarantavat potilasturvallisuuden. Mitä jos lääkäritkin tekisivät ryhtiliikkeen? Aloittaa voisi reseptinuusinnoista, joissa lainsuojattomuus pahiten rehottaa. Asia nousi keskusteluun tänään lääkkeiden väärinkäyttöön liittyen. Terveydenhuoltolaki ja laki sähköisistä lääkemääräyksistä asettavat toiminnalle säännöt. Tiesitkö, että todellisuudessa ei ole ...

Milloin faktat menivät pois muodista?

Ahdistun nykyään yhä useammin uutisista ja lehtijutuista. Donald Trumpin ”vaihtoehtoisille totuuksille” naureskeltiin täällä USA:n presidentinvaalikampanjan aikana. Ilmiö on valitettavasti jossain määrin rantautunut myös meille ja jopa perinteisiin uutistaloihin kuten Yleisradioon ja Helsingin Sanomiin. Itse lääkärinä kiinnitän huomiota terveysuutisointiin ja sen virheellisyyksiin, mutta ilmiö on todennäköisesti laajempi. Milloin faktat ja puolueettomuus menivät pois muodista? ”Kahvi tappaa” ja ”kahvi suojaa syövältä” voivat esiintyä otsikoissa samalla viikolla.   Näissä HALOO -jutuissa esitellään yksittäisen tutkimuksen tuloksia ilman asiantuntijan arviota. Maallikot hämmentyvät. Pitääkö juoda kahvia vai eikö saa juoda kahvia? Yleinen maailman epävarmuus todennäköisesti ruokkii tällaista yksinkertaistamista – ihmisellä on taipumus hakea helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Oman elämän hallinnan tunne voi parantua keskittymällä johonkin kapeaan sektoriin kuten ruokava...

Kuntavaalien jälkeen

Kuva
Toivo, yllätys, hämmennys, ilo, paniikki, nöyryys, hämmennys, kiitollisuus. Sunnuntai-illan jälkeen tuntemukset ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Lahtelaiset äänestivät, ja tulin valituksi uuteen kaupunginvaltuustoon. Viisi päivää vaalitulosta sulateltuani pystyn jo ehkä esittämään jonkinlaisen pohdinnan aiheesta.  259 ääntä on hurja tulos 5 vuotta Lahdessa asuneelle pienen budjetin kampanjan tehneelle ruuhkavuosia elävälle äidille, joka ei lähiön vanhempainyhdistystä lukuun ottamatta erityisemmin ole paikkakunnalla verkostoitunut, eikä ollut politiikassa mukana. Olen vilpittömän kiitollinen jokaisesta äänestä. Valtava luottamuksen osoitus. Erityisen kiitollinen, liikuttunutkin, olen pienen, mutta tehokkaan tukitiimini avusta kampanjoinnissa! Yksi parhaita henkilökohtaisia vaalivoittoja onkin nämä ihmissuhteet. Teen parhaani ollakseni luottamuksen arvoinen.  Olen myös kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta. Kymmenet ihmiset ovat lähestyneet viestein antaakseen pal...

Ilmainen varhaiskasvatus ja realiteetit

Olen saanut lukuisia yhteydenottoja ympäri Suomen koskien ilmaista varhaiskasvatusta. ESS uutisoi vaalikonetuloksista aiheeseen liittyen eilen - suurin osa kuntavaaliehdokkaista Lahdessa kannattaa ilmaista varhaiskasvatusta.  Hämmennys kuvaa sanana eniten kyselijöiden ja myös omia tuntemuksiani.  Mainittakoon, että yhtä lukuunottamatta yhteydenottajat ovat vanhempia, joilla on päiväkoti-ikäisiä lapsia.  Esimerkiksi Lahdessa on ensinnäkin päiväkotipaikkapula. Edes lastensuojelun asiakkaille ei tahdo löytyä paikkoja *objektiivisen* tarpeen kohdatessa perhettä. Subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin syksyllä 2016 säästösyistä. Asun itse alueella, jossa päivähoitopaikoista on niin huutava pula, että emme saaneet kumpaakaan lastamme lähipäiväkotiin kun minun piti palata vanhempainvapaalta työhön, lapset olivat sijoitettuna eri päiväkoteihin. Lisäksi 3-5-vuotiaiden osuus varhaiskasvatuksessa on kaupungissamme alle 70% kun tavoitteeksi on asetettu 95%. Josta...

Lapset - nuo kuntabudjetin miinukset

Kuva
P erheemme törmäsi omakohtaisesti päivähoitopaikkapulaan jo toista kertaa viime vuonna, kun minun olisi pitänyt palata äitiyslomalta töihin. Samaa olen kuullut muistakin perheistä. Viime vuonna Lahti päätti rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta lain asettamaan minimiin eli 20 tuntia viikossa. Asiaan liittyi värikkäitä käänteitä . Sen lisäksi lähes kaikissa kaupungin päiväkodeissa myös henkilöstömitoitus (eli lapsimäärä/aikuinen) on lain asettama minimi ja säästösyistä päiväkodeissa ja kouluissa on sijaiskielto. Mainoslause "Lahti - lasten kaupunki" ei tunnu ihan todelliselta . Kaiken kaikkiaan keskustelu pyörii vain rahassa. Otetaan sitten reipas talousnäkökulma. Mitä muuta lapset ovat koskaan aiheuttaneet kuin kustannuksia? Eiväthän he “tuo pöytään” mitään! Onko johtopäätös siis, että lapset ovat vain iso miinus budjetissa? Ei. Avaan hieman omaa ajatuskulkuani. Syntyvyys Suomessa on yhtä alhaisella tasolla kuin nälkävuosina. Talousnäkökulmasta tämä on erityisen ...