Hyvin voidaan.

Olen saanut lukuisia yhteydenottoja ympäri Suomen koskien ilmaista varhaiskasvatusta. ESS uutisoi vaalikonetuloksista aiheeseen liittyen eilen - suurin osa kuntavaaliehdokkaista Lahdessa kannattaa ilmaista varhaiskasvatusta.  Hämmennys kuvaa sanana eniten kyselijöiden ja myös omia tuntemuksiani.  Mainittakoon, että yhtä lukuunottamatta yhteydenottajat ovat vanhempia, joilla on päiväkoti-ikäisiä lapsia.  Esimerkiksi Lahdessa on ensinnäkin päiväkotipaikkapula. Edes lastensuojelun asiakkaille ei tahdo löytyä paikkoja *objektiivisen* tarpeen kohdatessa perhettä. Subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin syksyllä 2016 säästösyistä. Asun itse alueella, jossa päivähoitopaikoista on niin huutava pula, että emme saaneet kumpaakaan lastamme lähipäiväkotiin kun minun piti palata vanhempainvapaalta työhön, lapset olivat sijoitettuna eri päiväkoteihin. Lisäksi 3-5-vuotiaiden osuus varhaiskasvatuksessa on kaupungissamme alle 70% kun tavoitteeksi on asetettu 95%. Jostain siis tarvit

P erheemme törmäsi omakohtaisesti päivähoitopaikkapulaan jo toista kertaa viime vuonna, kun minun olisi pitänyt palata äitiyslomalta töihin. Samaa olen kuullut muistakin perheistä. Viime vuonna Lahti päätti rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta lain asettamaan minimiin eli 20 tuntia viikossa. Asiaan liittyi värikkäitä käänteitä . Sen lisäksi lähes kaikissa kaupungin päiväkodeissa myös henkilöstömitoitus (eli lapsimäärä/aikuinen) on lain asettama minimi ja säästösyistä päiväkodeissa ja kouluissa on sijaiskielto. Mainoslause "Lahti - lasten kaupunki" ei tunnu ihan todelliselta . Kaiken kaikkiaan keskustelu pyörii vain rahassa. Otetaan sitten reipas talousnäkökulma. Mitä muuta lapset ovat koskaan aiheuttaneet kuin kustannuksia? Eiväthän he “tuo pöytään” mitään! Onko johtopäätös siis, että lapset ovat vain iso miinus budjetissa? Ei. Avaan hieman omaa ajatuskulkuani. Syntyvyys Suomessa on yhtä alhaisella tasolla kuin nälkävuosina. Talousnäkökulmasta tämä on erityisen